"Hallitus ei voi yksin sanella eläkeasioita, jotka on sovittu työmarkkinaosapuolten kesken. Saneluvalta STOP." Näin kirjoitti 48-vuotias Heikki Kittilästä eläkepäätöstä vastustavalle verkkosivulle.

Heikki ei ole mielipiteineen yksin. Suomalaisen yhteiskunnan keskinäinen luottamus on murtunut. Palkansaajajärjestöjen nettiadressissa eläkeiän nostoa vastustaa yli 170 000 allekirjoittajaa. Kyselyissä enemmistö suomalaisista on yksiselitteisesti torjunut hallituksen aikeen.

Ihmiset ovat syystä raivoissaan. He ovat luottaneet siihen, että se, mitä on sovittu, siitä pidetään kiinni. Eräskin 58-vuotias kirjoitti seuraavaa: "Olen toiminut työkseni psykiatrisessa hoitotyössä, perhetyötä ja perheterapiaa tehden kaikkiaan 39 vuotta. Jos hallituksen eläkepäätös olisi jo voimassa, niin minun pitäisi tehdä tätä työtä vielä kahdeksan vuotta. Mistä löytyisi se voima jaksaa, olla antamassa voimaa ja luoda toivoa ihmisille joita elämä on satuttanut niin että ovat apua vailla."

Moni pohtii varmasti samaa asiaa tällä hetkellä. Tässä vain muutama esimerkki siitä, miten paljon epävarmuutta yhdellä väärällä päätöksellä saatiin yhteiskunnassamme aikaan. Jotain pysyvää meni rikki. Nyt hallituksella on kova työ rakentaa uudelleen luottamusta.

Arvoisa puhemies,

Hallitus hylkäsi eläke-esityksellään suomalaisen tavan sopia ja mursi tärkeän yhteiskunnallisen luottamuksen. Suomessa on totuttu riitelyn sijaan neuvottelemaan ja sopimaan. Se on meidän kansallinen vahvuutemme, josta on tärkeää pitää jatkossakin kiinni. Eräs verkkosivujen kautta päätöstä vastustanut koki asian tällä tavalla:

"Hallitus viittaa kintaalla palkansaajille ja puolelle kansasta, kun pitäisi rakentaa kansallista yhtenäisyyttä ja yhteistä tahtotilaa vaikeiden aikojen kohtaamiseksi."

Laaja yhteisymmärrys on taannut maksajien ja edunsaajien sitoutumisen ja välttämättömät muutokset eläkejärjestelmiin on voitu tehdä ajoissa ja rauhallisesti. Eläketurvan uudistaminen on aina valtava ponnistus, joka vaatii sitoutumista ja syvällistä perehtymistä kaikilta. Työmarkkinaosapuolilla on kiinteät yhteydet työelämään. He ymmärtävät millaisilla keinoilla päästään työelämää koskeviin tavoitteisiin - kuten työssäoloajan pidentämiseen.

Työeläkkeisiin liittyvien asioiden valmistelu yhdessä työmarkkinajärjestöjen sekä eläkealan asiantuntijoiden kanssa on ollut takeena kestävälle eläkepolitiikalle. Nykyhallitus ei tästä piitannut, kun se saneli eläkeiän nostopäätöksensä yksipuolisesti. Kahden miljoonan palkansaajaliikkeen jäsenen tai elinkeinoelämän osuutta eläkepolitiikan kehittämisessä ei olisi kannattanut väheksyä. Asianosaisia ja asiantuntijoita kannattaa kuunnella. Nyt asiantuntijatahon puuttuminen hallituksen eläkepäätöksen valmistelusta näkyi. Eri eläke-etuuksien yhteyksiä ja riippuvuutta toisistaan ei ollut mietitty ja esitykset olisivat johtaneet tavoitteiden vastaisiin lopputuloksiin.

Arvoisa puhemies,

Eläkkeellejäämisiän nostaminen on ollut yhteinen tavoitteemme. Vuonna 2005 tehtiin työurien pidentämiseen tähtäävä työeläkeuudistus. Siinä yleinen vanhuuseläkkeen ikäraja laski 63 vuoteen ja työssä pysymiseen luotiin taloudellinen kannustin, suurempi eläkekarttuma. Ikävuosien 63-68 välillä ihminen voi itse valita, milloin jää eläkkeelle. Aiemman uudistuksen päätösten kumoaminen näin nopeasti ja yllättäen olisi johtanut kansalaisten kesken eriarvoisuuteen ja epäluottamukseen koko järjestelmää kohtaan.

Pahimmillaan yksipuolinen sanelupäätös olisi kiihdyttänyt eläkkeelle jäämistä.
Se saattaa tehdä niin edelleen.

Eläkejärjestelmässä on tarkoitus ottaa ensi vuonna käyttöön elinaikakerroin, jonka tarkoitus on suhteuttaa eläkkeet eliniän pitenemiseen. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Elinaikakertoimen vaikutusta voi kompensoida työskentelemällä pidempään. Tämän uudistuksen vaikutuksen tulemme näkemään vasta tulevina vuosina.

Kokonaisuutena vuoden 2005 eläkeuudistus on toiminut. Eläkeikä on noussut tasaisesti viime vuoden huonossa taloustilanteessa syntynyttä notkahdusta lukuun ottamatta. Yli 50-vuotiaiden joukossa keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on jo yli 61 vuotta. Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut Suomessa huomattavasti nopeammin kuin muualla Euroopassa! Nämä faktat olisi mielellään kuullut jossain vaiheessa myös pääministerin suusta.

Hallitus kuitenkin yritti vertailukelvottomilla tilastoilla todistaa, että keskimääräinen eläkeikämme olisi paljon matalampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Asiantuntijat ovat vastanneet, että todellinen eläkeikä esimerkiksi Ruotsissa on vain vuoden korkeampi kuin Suomessa. Lisäksi Eläketurvakeskuksen julkaiseman vertailukelpoisen tilaston mukaan Tanskassa ja Norjassa 30 vuotta täyttäneet jäävät keskimäärin aikaisemmin eläkkeelle kuin Suomessa! Kannustava järjestelmämme siis toimii.

Vanhasen kakkoshallitus oli aikeissa rikkoa toimivan ja vapaaehtoisuuteen perustuvan eläkemallin, jolla on jo ehditty saavuttaa tuloksia. Hallituksen nyt peräännyttyä on järkevää rauhassa tutustua faktoihin ja sopia aidosti vaikuttavista toimista. Luottamusta on hyvä rakentaa luotettavien tilastojen pohjalta.

Arvoisa puhemies,

Opposition mielestä tärkeintä on pitää kiinni vastikään uudistetusta eläkejärjestelmästä ja seurata, mitä tuloksia uudistus tuottaa. On ennakoitu, että eläkeiän noustessa siten kuin se on yleisesti 2000-luvulla noussut, saadaan työssäoloaikaa pidennettyä 2-3 vuodella. Ilmeisesti näihinkään tilastoihin ei vielä ole ehditty tutustua.

Maire, 61 v., kirjoitti eläkeleikkausta vastustavalle verkkosivuille näin:

"On tuntunut paremmin kannustavalta kun on puhuttu, että työssä voi jatkaa yli 63-vuotiaaksi, jos voimat ja terveys antavat myöten."

Suomalaiset, kuten Maire luottivat aiemmin sovittuun kannustavaan ja välittävään eläkejärjestelmään. Tätä luottamusta hallitus esityksellään vakavasti horjutti.

Opposition mielestä ratkaisu eläkeiän nostoon löytyy työelämän laadun parantamisesta. Eläkkeiden leikkaamista parempia keinoja työurien pidentämiselle ovat työssä jaksamisen tukeminen, kuntoutus, joustot työajoissa ja työkierto sekä houkuttelevat eläkekertymät. Työssäkäyntiä tukevista kuntapalveluista on myös pidettävä huolta.

Kaavamaisen eläkeikärajan nostamisen sijasta tulee ikääntyvien työntekijöiden työn kuormitukseen ja työolosuhteisiin kiinnittää erityistä huomiota.
Eläkkeelle siirtymisiän kannalta on keskeistä huomioida myös, miten nuoremmat ikäluokat voivat työelämässä. Työuran aikaisemmassa aloittamisessa olisi niin ikään paljon tehtävää ja tulokset olisivat työllisyyden lisäämiseksi tehokkaampia kuin eläkeiän nostaminen. Tähänkin löytyy kannustavia keinoja.

Taantuman luomassa epävarmuuden tilassa ja kaikkien edellä mainittujen työkalujen oltua mahdollisia, hallitus ehdotti kaavamaista eläkeiän nostoa.
Ratkaisu olisi toteutuessaan tarkoittanut sitä, että ikääntyvillä työntekijöillä olisi maksatettu ylisuuria veronkevennyksiä. Vaikeaan taloustilanteeseen ratkaisu olisi sopinut huonosti myös sillä tavalla, että liian monet firmat irtisanovat juuri ikääntyneitä työntekijöitään siirtäen heidät eläkeputkeen. Tämäkin näkökulma taisi lopulta jäädä hieman vähemmälle huomiolle hätäisessä valmistelussa.

Arvoisa puhemies,

Opposition mielestä oikea tapa saada ihmiset pysymään työelämässä on kannustaminen ja välittäminen. Olemme tyytyväisiä, että hallitus veti huonon esityksensä takaisin. Tänään on suomalaisen kansanvallan voiton päivä. Aktiiviset suomalaiset näyttivät hallitukselle, että mitä tahansa ei niellä. Suomalaiset palkansaajat ja parlamentaarinen oppositio toimivat kanavana sille kansalaisten voimalle, jonka edessä hallitus nöyrtyi.

Oppositionen anser, att det rätta sättet att hålla människor i arbetslivet är uppmuntring och omsorg. Vi är nöjda, att regeringen drog tillbaka sitt dåliga förslag. Idag har finländska demokratin vunnit. Aktiva finländare visade åt regeringen, att de inte sväljer vad som helst. De finska löntagarna och den parlamentariska oppositionen fungerade som en kanal för folkets makt, som gjorde att regeringen tog förnuftet till fånga.

Hallituksen yksipuolinen päätös nostaa kansalaisten vanhuuseläkeikärajan 63 vuodesta 65 vuoteen tyrmättiin kansalaisten, etujärjestöjen ja asiantuntijoiden taholta. Päätös oli valmisteltu heikosti ja salassa. Menettelytavoillaan hallitus on vakavasti rapauttanut luottamusta paitsi suomalaiseen työeläkejärjestelmään, myös yhteiskuntamme ilmapiiriin ja jopa kansainvälisten sopimusten sitovuuteen.

Arvoisa puhemies, näillä perusteilla Eduskunta katsoo, että hallituksen menettelytapa eläkeasiassa ei nauti eduskunnan luottamusta, mutta toteaa tyydytyksellä, että hallituksen yksipuolinen aie nostaa eläkkeitä on torjuttu oppositioryhmien, kansalaisten aktiivisen painotuksen ja palkansaajaliikkeen yhteisin voimin, sekä siirtyy päiväjärjestykseen.